Ruiskumestarin talo avautuu jälleen 1.12.2019. Helsingin tunnelmallisimpiin kuuluva kotimuseo sijaitsee kantakaupungin vanhimmassa, noin 200-vuotiaassa puisessa asuinrakennuksessa. Ruiskumestarin talossa voi eläytyä arkeen pikkuvirkamiehen kodissa 1860–70-luvuilla. Museon avautuessa käynnistyy myös sen tapahtumaohjelma. Ruiskumestarin talon pienoisessa kamarissa kokoonnutaan lauantai-iltapäivisin eläytymään 1800-luvun tunnelmaan ja 25.5.2019 vietetään jälleen vanhanajan pihajuhlaa. 

Helsingistä tuli Suomen pääkaupunki 1812, ja uuden asemakaavan mukaisesti asutus laajeni Kruununhaan pohjoisosaan. Pienporvarit, käsityöläiset ja pikkuvirkamiehet rakensivat Siltavuoren rinteille vaatimattomia puutaloja. Niistä ainoana on säilynyt Kristianinkatu 12, jonka rakennutti merimiehen leski Christina Wörtin. Tarkkaa rakennusaikaa ei tiedetä, mutta vuonna 1818 talo on ollut jo paikoillaan.

Talon monista omistajista ja asukkaista pitkäaikaisin oli Alexander Wickholm, joka osti vuonna 1859 tontin rakennuksineen perheensä kodiksi. Hän toimi tuolloin ruiskumestarina ja vastasi muun muassa kaupungin palokalustosta ja nuohouksen valvonnasta. Talon peri 1896 Wickholmin tytär Augusta Nevalainen, jonka kuoltua 1912 se siirtyi hänen tyttärelleen, tanssitaiteilija Martta Bröyerille. Vuonna 1974 Bröyer myi talon kaupungille. Kaupunginmuseo avasi puurakennukset Ruiskumestarin taloksi nimettynä museona 1980.

Museo on sisustettu Alexander Wickholmin perheen kodiksi 1860–70-luvuilla. Alkuperäinen irtaimisto ei ole tallessa, joten kaupunginmuseon kokoelmista on valikoitu perukirjojen pohjalta ajalle tyypillisiä esineitä, jotka ovat harkitusti eri-ikäisiä ja erityylisiä. Salin huonekalut ovat uusia ja muodinmukaisia, mutta keittiössä ja kamareissa on vanhempia, kenties perittyjä tai käytettyinä ostettuja kalusteita.

Hellävaroin kunnostetut rakennukset kertovat omaa vahvaa tarinaansa menneestä elämänmuodosta. Lattiat ovat leveää lankkua, katot ja ovenpielet kenottavat herttaisesti vinossa. Seinille on palautettu 1800-luvun tyyliset pintakäsittelyt, joiden mallit on löydetty talon kerrostumista. Eniten on uudistettu huonokuntoista sivurakennusta, johon tehty yleisön iloksi tunnelmointikamari sekä museopuoti.